Nuohouksesta ja Paloturvallisuudesta

Lisätietoa nuohouksesta
ja palo­turval­li­suudesta

Miksi hormit pitää nuohota?

Nuohous on lakiin säädetty toimenpide, jolla lisätään paloturvallisuutta. Säännöllisellä nuohouksella ja tulisijan oikealla käytöllä ehkäistään tehokkaasti nokipaloja ja muita palovahinkoja. Nuohottu tulisija vähentää myös merkittävästi polttoaineen kululutusta ja näin vähentää ympäristön kuormitusta.

Kuka saa suorittaa nuohouksen?

Nuohouksen saa suorittaa henkilö, joka on suorittanut nuohoojan ammattitutkinnon. Nuohouksen saa tehdä myös nuohoojaksi kouluttautuva henkilö, jos hän on suorittanut tutkintoon kuuluvat nuohousta ja kiinteistön turvallisuuden tarkkailua koskevat osiot. Nuohouspalvelujen tuottaja ohjaa ja valvoo tutkintoa suorittavan henkilön itsenäistä nuohoustyötä.

Mikä on nokipalo?
Entä mitä on häkä?

Nokipalossa savuhormin sisäpinnalla oleva noki syttyy palamaan. Nokipalon lämpötila hormissa voi nousta jopa 1000 °C. Kuumuus voi aiheuttaa hormin rakenteen pettämisen tai korkea lämpötila voi sytyttää ympäröivät rakenteet. Säännöllinen nuohous ehkäisee nokipalon syttymisen riskiä.

Hiilimonoksidi (CO, hiilioksidi) eli häkä on hajuton ja näkymätön, mutta vaarallinen myrkkykaasu, jota voi syntyä epäpuhtaan palamisen tuloksena. Häkä on myös reaktioherkkä ja helposti syttyvä kaasu. Nuohoamattomassa tulisijassa voi palaminen olla epäpuhdasta, jolloin häkää voi syntyä. Tulisijan savupellit tulisi sulkea vasta, kun hiillos on täysin sammunut. Tällöin ehkäistään häkäkaasujen pääsy asuintiloihin.

Kenen vastuulla nuohoaminen on?

Kiinteistön tulisijojen ja hormien nuohoamisvastuu on lain mukaan kiinteistön omistajalla. Säännöllisestä nuohouksesta on huolehdittava viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Kuinka usein hormit täytyy nuohota?

Pientalon kiinteällä polttoaineella (esim. puu, hake, pelletti), useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava joka vuosi.

Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Tämä määräväli ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja.

Omaan yksityiseen käyttöön pääasiassa tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.

Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava vuoden välein.

Lisäksi kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Miten sytytät pesän oikein?

Ympäristölle paras tapa sytyttää tulisija on sytyttäminen päältä. Ensin ladotaan kuivia puita samansuuntaisesti noin puoleen väliin. Näiden päälle asetellaan sytykkeet, esimerkiksi tuohta tai pieniksi pilkottuja puusytykkeitä tai rypistettyä sanomalehtipaperia. Sytykkeet sytytetään ja palo alkaa leviämään alaspäin. Sytykkeitä pitää olla tarpeeksi paljon, että tuli pystyy leviämään alaspäin. Alhaalta puista irtoavat savukaasut palavat niiden yläpuolella olevassa liekissä. Jos sytyttäminen tehdään puiden alapuolelta, haitalliset kaasut, pienhiukkaset ja muut epäpuhtaudet pääsevät palamattomina hormiin ja sitä kautta ympäristöön.

Tärkeää on huolehtia, että polttopuut ovat kuivia.

Kuinka monta palo­varoitinta kuuluu jokaiseen kotiin?

Laissa määritellään, että jokaisessa huoneistossa täytyy olla yksi palovaroitin jokaista 60 m2 kohden, jokaisessa kerroksessa. Jos asunnon (tai vapaa-ajan asunnon) pinta-ala on 61 m2, täytyy siellä olla kaksi palovaroitinta.

Palovaroittimet tulee testata kerran kuussa. Ne kannattaa sijoittaa mahdollisimman ylös huoneistossa, jolloin ne havaitsevat mahdollisen tulipalon alussa lämpimän ilman mahdollisimman nopeasti.

Kuinka usein ilmanvaihto­kanavat tulisi puhdistaa?

Ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa suositusten mukaan 5-10 vuoden välein. Likaiset ilmanvaihtokanavat huonontavat sisäilman laatua ja aiheuttavat riskin paloturvallisuuteen.

Kuinka usein ilman­vaihto­järjestelmän suodattimet tulisi vaihtaa?

Suodattimet tulisi vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.